Etusivu Toggle Menu
Home
Helsingin aikuisopisto > Opisto > Tietoa opistosta

Helsingin aikuisopisto on yksi Suomen suurimmista yksityisistä kansalaisopistoista ja kaikille avoin oppimisen ja hyvinvoinnin keskus.

Opisto on vapaan sivistystyön lain* piiriin kuuluva kansalaisopisto, joka saa lakisääteistä valtionosuutta. Opisto muuttaa Töölön tullista uuteen opistotaloon Runeberginkatu 22-24:ään kesäkuussa. Opetuspaikkoja on lisäksi ympäri Helsinkiä.

Laaja opetustarjonta

  • Kansalaisopistokurssit ovat kaikille avoimia, eri ainealueiden kursseja (mm. kielet, liikunta, tanssi, taide, kädentaidot, musiikki, digitaidot).
  • Aikuisille maahanmuuttajille suunnatun työvoimakoulutuksen järjestäjänä opisto on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista. Opisto järjestää kotoutumiskoulutusta sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta yhteistyössä TE-toimiston kanssa.
  • Perusopetusta tarjotaan 18 vuotta täyttäneille maahanmuuttajille. Tavoitteena on valmiudet jatko-opiskeluun ja/tai työelämään sekä mahdollisuus opiskella yksittäisiä aineita aineopiskelijana. Koulutusta toteutetaan Opetushallituksen aikuisten perusopetusta koskevien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
  • Avointa yliopisto-opetusta toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Itä-Suomen ja Turun yliopistojen kanssa lähi- ja monimuoto-opetuksen muodossa.
  • Henkilöstö- ja tilauskoulutusta suunnataan yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin henkilöstölle. Koulutus voi olla yksittäisiä kursseja tai laajempia kokonaisuuksia räätälöitynä tilaajan toivomusten mukaan työpaikoilla tai opiston tiloissa.

Opisto lukuina vuonna 2019

Luvut sisältävät kansalaisopiston, työvoimakoulutuksen, peruskoulun ja avoimen yliopisto-opetuksen.

  • n. 1 600 kurssia
  • n. 16 500 opiskelijaa
  • n. 59 000 opetustuntia
  • n. 270 tuntiopettajaa
  • 56 päätoimista toimihenkilöä
  • Kansalaisopistoja on Suomessa yhteensä 181. Ne toimivat miltei jokaisessa kunnassa 650 000 opiskelijan ja 2 miljoonan opetustunnin voimin.

Opistoa ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry

Opiston omistaja ja ylläpitäjä on ammattiliittojen muodostama Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry. Opistoa johtaa 10-jäseninen hallitus, jonka puheenjohtajana toimii Tehy ry:n järjestöjohtaja Tanu Heikkinen. TJO:n johtavana rehtorina toimii Kari Karvonen. Apulaisrehtorina toimii Jyrki Sipilä, joka johtaa myös perusopetusta. Työvoimakoulutuksen koulutusjohtajana toimii Sirpa Rönkkö. Helsingin aikuisopisto kuuluu Kansalaisopistojen liittoon KoL:oon ja ylläpitäjäyhdistys yksityisen opetusalan työnantajajärjestöön, Sivistysalan työnantajat ry:een.

Tiiviit kansainväliset yhteydet

Helsingin aikuisopisto tekee yhteistyötä eurooppalaisten koulutus- ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa. Lisäksi opisto toteuttaa Euroopan komission ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamia projekteja. Kansainvälisyyttä luovat laaja vieraiden kielten ja Finnish Courses -kurssitarjonta sekä koulutus maahanmuuttajille valtion rahoittaman työvoimakoulutuksen ja perusopetuksen saralla.

Tutustu tarkemmin opiston kansainväliseen toimintaan eri vuosina.

Pitkä historia

Opiston perusti vuonna 1961 ammatillisen edunvalvonnan keskusjärjestö TVK. Vuodesta 1967 opisto toimi silloin valmistuneessa kiinteistössä Töölöntullinkadulla ja oli yksi talon perustajaorganisaatioista. Vuosina 1962-1996 opiston nimi oli Virkailijain kansalaisopisto ja vuonna 1996 se muuttui nykyiseen muotoonsa Helsingin aikuisopistoksi. Opisto muuttaa uuteen opistotaloon Runeberginkatu 22-24:ään kesäkuussa 2020. Tutustu vuonna 2011 julkaistuun Helsingin aikuisopiston juhlakirjaan.

Toiminta-ajatus ja arvot

Opisto toimii kaikille avoimena oppimisyhteisönä, jossa jokainen voi edistää oppimistaan, henkistä kasvuaan ja tavoitteitaan. Noudatamme toiminnassamme seuraavia arvoja:

  • Asiakaslähtöisyys on asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamista ja oppijakeskeisyyttä.
  • Yhteistoiminnallisuus on ihmisten kunnioittamista, avointa vuoro-vaikutusta sidosryhmien kanssa ja yhdessä tekemistä.
  • Moniarvoisuus on erilaisten elämänkatsomusten, toiminta-tapojen ja todellisuuksien havaitsemista, kokemista ja analysointia sekä suvaitsevaa ymmärtämistä.
  • Kansainvälisyys on globaalin ja monikulttuurisen elinympäristön tarkastelemista oman kansallisen kulttuuriperintömme pohjalta.
  • Tavoitteellisuus on asetettuihin oppimistavoitteisiin pyrkimistä käyttäen sekä perinteisiä että uutta luovia toimintatapoja.
  • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on sitä, että opistossa suhtaudutaan kaikkiin samanarvoisesti riippumatta iästä, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisestä tai poliittisesta taustasta, kielestä, maailmankatsomuksesta, uskonnosta, terveydentilasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

Palkinnot ja sitoumukset

*) Laki vapaasta sivistystyöstä 1 § (29.12.2009/1765)

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.