Arviointi aikuisten S2-opetuksen tukena -henkilöstökoulutus 19.3.–31.12.2021

Vapaan sivistystyön suomenopettajille suunnatussa koulutuksessa syvennyttiin arviointiin ja erityisesti jatkuvaan arviointiin kurssin suunnittelun tukena ja sekä opettajaa että opiskelijaa ohjaavana toimintana. Koulutuksella pyrittiin laajentamaan ja vahvistamaan opettajien käsitystä arvioinnin mahdollisuuksista sekä opiskelijan oppimiskokemuksen että opettajan suunnittelutyön ja tavoitteiden asettamisen näkökulmasta.

Koulutuksen tavoitteet:

  • vahvistaa suomen kielen opettajien jatkuvan arvioinnin taitoja erityisesti opiskelijoita ohjaavana toimintana (sopivat opetusmenetelmät ja -materiaalit),
  • käsitellä ja soveltaa tietoa arviointiin liittyen sekä harjoitella niin ymmärtämisen kuin tuottamisenkin taitojen arviointia,
  • tukea opettajia opiskelijoiden itsearviointitaitojen vahvistajana,
  • antaa ja saada myös vertaispalautetta arviointiin liittyen,
  • laatia ryhmäkohtainen oppimistavoitteiden saavuttamisen suunnitelma.

Eri aihekokonaisuudet mahdollistivat keskittymisen yhteen teemaan syvällisesti oppimistehtävien ja verkkokeskustelun palautteiden kautta. Lopputehtävänä Oppimistavoitteiden saavuttamisen suunnitelma edellytti näiden aiheiden yhteensovittamista ja laajemman kokonaisuuden suunnittelun, mikä puolestaan hyödyttää osallistujien työyhteisöjen kollegoja yhteisessä kehittämistyössä. Vaihtoehtoisena lopputehtävänä oli perehtyminen osaamisperusteisuuteen Opas osaamisperusteiseen arviointiin vapaassa sivistystyössä -julkaisun kautta. Myös tämän lopputehtävän laatimisen tarkoitus oli kehittää osallistujan työyhteisöjen arviointiin liittyviä näkökulmia ja toteutustapoja. 

Käytännön arviointiosaaminen ja kurssikokonaisuuksien pedagoginen suunnittelu oppimateriaalien, menetelmien ja arvioinnin käytännön ratkaisujen osalta päässee jalkautumaan uusien ideoiden ja yhdessä pohdittujen toimivien käytäntöjen kautta myös työyhteisöjen tasolle: arjen toiminnassa opetuksen ja arvioinnin suunnittelu on hyvin konkreettista ja yhteen kietoutunutta. Helposti käytettävät ja arviointia tukevat tehtävät sekä selvät tavoitteet jäntevöittävät kurssikokonaisuuksia ja vahvistavat opettajan pedagogista otetta.

Palautteita koulutuksesta

Vaikka tulin silmät ristissä kurssille, valaistuin aina!

Olen saanut paljon hyödyllistä tietoa ja jouduin miettimään joitakin asioita uudella tavalla. Kiva, kun meillä oli mahdollisuus vaihtaa mielipiteitä ja saada kommentteja kokeneilta opettajilta. Se kaikki auttaa minua jokapäiväisessä työssä, tulevien kurssien suunnittelussa ja kurssimateriaalien laatimisessa.

Olen saanut paljon hyödyllistä tietoa ja jouduin miettimään joitakin asioita uudella tavalla. Kiva, kun meillä oli mahdollisuus vaihtaa mielipiteitä.

Sain paljon uutta tietoa ja uusia näkökulmia opetustyöhön. Oppimistehtävät olivat sopivan haastavia.

Oli mukava saada vertaispalautetta.

Luettavaa koulutusiltojen aiheisiin liittyen

Jatkuva arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Aalto, Tukia, Taalas & Mustonen 2008: Suomi2, Minä ja media, opettajan opas. Helsinki: Otava.

Aalto, Tukia & Mustonen 2010: Oppimisen prosessia ohjaamassa. Teoksessa Tani & Nissilä (toim.), Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä -opetuksessa, s. 6–23. Helsinki: Opetushallitus.

Bachman & Palmer 1996: Language Testing in Practice. Oxford: Oxford University Press.

Bogdanoff, M., Kärkkäinen, K., Mustonen, S., Nikula-Jäntti, T., Reiman, N., Seilonen, M., Suni, M., Tammelin-Laine, T., Tarnanen, M., Törmänen, S., Vaarala, H. & Virtanen, A. (2020). Perustaidot haltuun -koulutusmalli.

Verkkomateriaali opettajankoulutukseen. Jyväskylän yliopisto.

Eurooppalainen viitekehys 2003: kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Council of Europe. Helsinki: WSOY.

Huhta & Tarnanen 2006: Kielitaidon arviointi -luennot. Jyväskylän yliopisto.

Kokkonen, Laakso, Piikki 2008: Arvaanko vai arvioinko? Opas aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointiin. Opetushallitus

Nissilä, Martin, Vaarala & Kuukka 2006: Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

Seilonen, Suni, Härmälä & Neittaanmäki 2016: Ammatillisen kielitaidon arviointikokeilu terveydenhuollon alalla. Teoksessa A. Huhta & R. Hildén (toim.), Kielitaidon arviointitutkimus Suomessa. AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 9. 110-141.

Tarnanen, Mirja 2016: Lovetatko virheitä – kehitätkö arviointia? Ruusupuiston uutiset 2/2016.


Puhutun kielen piirteistä, kielen käyttämisestä ja opetuksesta 

Alisaari, Jenni 2017: Laulaminen suomen kielen oppimisen tukena. Virittäjä 1/2017: s. 1–6.

Alisaari, Jenni 2016: Songs and poems in the second language classroom. The hidden potential of singing for developing writing fluency. Annales Universitatis Turkuensis. Series B Humaniora 426. Turku: Turun yliopisto 2016.

Intke-Hernandez, Minna 2020: Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat: Etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta. Helsingin yliopisto.

Jarva, Vesa & Nurmi, Timo 2009: Oikeeta suomee. Suomen puhekielen sanakirja. Dictionary of Spoken Finnish, toinen, tarkistettu painos.  Gummerus Kustannus Oy.

Lauranto, Yrjö 1995: Normi, rekisteri ja S2-opetus. Virittäjä 2/1995: 261–263. 

Kielitaidon arviointi osaamismerkkiä varten. Opettajan opas. Kielten taitotasot osaamismerkeiksi -hanke (2018–2019), rahoittajana Opetushallitus.

Kielitaidon tasojen kuvausasteikko, Opetushallitus 2012

Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys – Täydentävä osa ja lisäkuvaimet. Opetushallitus 2018.

Pötzsch, Tobias 2020: Critical Social Inclusion as an alternative to integration discourses in Finnish and Canadian Integration Education Programs. Siirtolaisuus – Migration. Vol 46 Nro 4 (2020)

Rouhikoski, Anu 2021: Direktiivien variaatio – pyynnöt, neuvot ja ohjeet asiakaspalvelutilanteissa. Helsingin yliopisto.

Ruuska, Katharina 2020: At the nexus of language, identity and ideology: Becoming and being a highly proficient second language speaker of Finnish.

Scotson, Mia 2020: Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjinä – Toimijuus, tunteet ja käsitykset.

Storhammar, Marja-Terttu 1994: Puhekielen asema ulkomaalaisopetuksessa. Virittäjä 98 s. 97–109.

Suni, Minna 2008: Toista kieltä vuorovaikutuksessa: kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Jyväskylä Studies in Humanities 94. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Yleiset kielitutkinnot, Kielitutkintojen arviointia ja todistus, Solki


Luku- ja kirjoitustaidon alkeista itsenäisen kirjoittamisen taitoihin

Bogdanoff, M., Kärkkäinen, K., Mustonen, S., Nikula-Jäntti, T., Reiman, N., Seilonen, M., Suni, M., Tammelin-Laine, T., Tarnanen, M., Törmänen, S., Vaarala, H. & Virtanen, A. (2020). Perustaidot haltuun -koulutusmalli.

Verkkomateriaali opettajankoulutukseen. Jyväskylän yliopisto.

Kokkonen, Marja; Laakso, Saara; Piikki, Anni 2008: Arvaanko vai arvioinko?: opas aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen arviointiin. Opetushallitus. (myös verkossa)

Omppu

Tammelin-Laine, Taina 2015: Aletaan alusta: luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset uutta kieltä oppimassa. Virittäjä, 119 ( 2 ). 

Tammelin-Laine, Taina 2014: Aletaan alusta: luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset uutta kieltä oppimassa [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in humanities, 240. 


Kuva:  Everyday basics,  Unsplash