Suomea arkeen ja työhön 2025–2026 

Kirjoittaja koulutusten suomen kielen opettaja Teijo Toivola-Tengén

Kurssien tavoitteet ja kohderyhmä

Helsingin aikuisopisto järjesti lukukaudella 2025–2026 kaksi runsaan parin kuukauden pituista Suomea arkeen ja työhön -koulututusta, joiden rahoituksesta vastasi Opetushallitus. Kurssit oli tarkoitettu kotoutumisajan ylittäneille naisille, joiden suomen kielen taito syystä toisesta oli vielä tasolla A2.1. Tavoitteena oli vahvistaa suomen kielen taitoa, auttaa opiskelijoita työllistymään sekä ohjata urapolulle tai jatko-opintoihin. Suomea kursseilla opiskeltiin kolme kertaa viikossa (5 t/päivä) ja yhteiskunta- ja työelämätietoa kerran viikossa (5 t/päivä). Kurssien yhtenä ajatuksena oli myös saada opiskelijat samassa elämäntilanteessa olevien pariin.  

Opiskelijoiden toiveet ohjasivat sisältöjä

Koulutusten alussa opiskelijat saivat valita Mentimeter-sovelluksella heitä kiinnostavat teemat, joiden mukaan suomen kielen opetus eteni. Syksyn ja kevään kursseilla mm. terveys, loma, raha, ruoka ja luonto -teemat kiinnostivat opiskelijoita. Molemmat kurssit alkoivat opettajan valitsemalla teemalla luonne, joka opettajan kokemuksen mukaan on sekä haastava että tarpeellinen. Joutuuhan esimerkiksi työhaastattelussa kuvailemaan osaamistaan, ja lisäksi oman lapsen tai puolison luonteesta kertominen on yleensä motivoivaa. 

Käytännönläheistä suomen kielen oppimista

Kurssien materiaalin pääpaino suomen kielen tunneilla oli sanastossa ja teksteissä, vaikka myös kielioppiin tarpeen mukaan tartuttiin. Materiaali oli opettajan omaa ja sisälsi teeman mukaisen sanaston lisäksi tekstejä, keskustelutehtäviä ja malleja mm. sähköposteihin tai muihin viesteihin. Myös musiikkia käytettiin oppimisen tukena. Palautteen perusteella kieliopin osuus materiaalissa ja tunneilla oli sopiva, eikä se saanut liiallista painoarvoa. Keskusteluihin, mielipiteen ilmaisemiseen ja argumentointiin sekä sanaston kartuttamiseen käytettiinkin paljon aikaa. Lisäksi oppitunnin teemasta kirjoitettiin pieniä tekstejä ja teemaan liittyviä viestejä tai sähköposteja. Tarkoituksena oli, että opiskelijat pääsisivät käyttämään kieltä mahdollisimman paljon oppitunneilla ja sitä kautta myöhemmin työssä ja arkielämässä. 

Kuullun ymmärtämistä harjoiteltiin kuuntelutehtävien avulla. Tehtäviä oli mahdollisuus kuunnella itsenäisesti omaan tahtiin ja siten totutella rauhassa myös nopeampaan puheeseen ja puhekieleen. Kurssien opetuspaikkana toimi kielistudio, joten mahdollisuudet kuunteluun olivat hyvät.  Myös vaikeampiin luetun ymmärtämisen teksteihin tartuttiin tarpeen tullen, vaikka materiaalin perustana olivat helpotetut tekstit. Tekstien varsinaisena tarkoituksena oli kuitenkin tukea sanaston ja kieliopin vahvistumista ja valmistaa ymmärtämään vaikeampia tekstejä. 

“Opin suomen kielen kurssilla uusia sanoja, parempaa kielioppia ja miten puhua suomea työpaikalla. Opin kurssilla paljon uutta suomen kielestä. Opin uusia sanoja ja miten käyttää suomea arjessa.” Zuhur

Digitaaliset työkalut oppimisen tukena

Kursseilla käytettiin Padlet-sovellusta, jotta tunneilla käsiteltyyn sanastoon, teemaan tai kielioppiasiaan saattoi myöhemmin palata. Ahkerassa käytössä olivat myös kuhunkin teemaan liittyvät Wordwall-kortit, joita kannustettiin selailemaan esim. bussimatkoilla. Padlet-sovelluksesta löytyi myös linkkejä haastavampiin teksteihin niille, joille kurssin päämateriaali ei tarjonnut riittävästi haasteita. Myös YKI-tasoisia luetun ymmärtämisen tekstejä tarjottiin säännöllisesti. Eritasoisia opiskelijoita pyrittiinkin huomioimaan koko kurssin ajan. Nopeammin etenevillä opiskelijoilla oli mahdollisuus myös kirjoittaa ylimääräisiä tekstejä, esimerkiksi mielipidekirjoituksia. Lisäksi jatkomahdollisuuksien ja kansalaisuuden kannalta tärkeään YKI-testiin tutustuttiin. 

“Sinun opetustyyli ja materiaalit olivat minulle tosi hyödyllisiä.” Madhu 

Henkilökohtainen palaute tukee oppimista

Jo kurssin alussa ja aikana opiskelijat saivat henkilökohtaista palautetta kielitaidostaan. Kurssien lopussa jokaista kielitaidon osa-aluetta testattiin ja testin tasoarvioista käytiin henkilökohtainen palautekeskustelu, jonka tarkoituksena oli antaa myös ohjausta ja käytännön vinkkejä siitä, miten kielitaitoa voisi kurssin jälkeen kehittää. Yllättävän moni opiskelija kertoi, että oli luullut taitojaan huonommaksi kuin ne testauksen perusteella olivat. Osalle taas käsitys siitä, mitä kielitaito ylipäätään on, oli täsmentynyt kurssin aikana ja kielitaitotaso konkretisoitui testauksen, arvioinnin ja palautekeskustelun ansiosta.  

“ Minun puhuminen ja kuullun ymmärtäminen paranivat kurssilla. Uskallan nyt puhua enemmän suomea.” Zuhur 

“Kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen vahvistuivat.” Madhu 

Yhteiskunta- ja työelämätaidot osana koulutusta

Tärkeä osa kurssia oli yhteiskunta- ja työelämätiedon opiskelu sekä kieliharjoittelu. Kurssien alussa työelämätiedon opettaja haastatteli jokaista opiskelijaa selvittääkseen opiskelijoiden koulutuksen ja ammatillisen taustan sekä kartoittaakseen työ- tai jatko-opiskelusuunnitelmia. Henkilökohtaista ohjausta opiskelijat saivat koko kurssin ajan. Lisäksi työelämä- ja yhteiskuntatietoisuutta syvennettiin kerran viikossa yhteiskunta- ja työelämäoppituntien ajalla. Oppitunneilla harjoiteltiin mm. työhaastattelutilanteita, itsensä esittelyä hissipuhe-harjoituksen avulla sekä keskusteltiin yhteiskunnasta. Kieliharjoittelupaikan opiskelijat etsivät itse ja useimmat sen löysivätkin sitkeällä yrittämisellä. Vaikka harjoittelu ei luonnollisesti vastannut aina opiskelijoiden ammattia, antoi se lisäymmärrystä suomalaisesta työelämästä ja ennen kaikkea rohkaisi käyttämään suomea autenttisessa ympäristössä. Löytyipä joillekin työpaikkakin kieliharjoittelupaikasta tai sen ansiosta. 

“Harjoittelusta oli paljon hyötyä. Opin työelämän suomea ja sain lisää kokemusta suomalaisesta työpaikasta.” Zuhur 

“Harjoittelu auttoi minua oppimaan suomea arkitilanteissa. Puhuin suomea työpaikalla, koska työkieli oli suomi. Olin mukana muutamassa projektissa ja palavereissa. Sain tehtäviä ja tein ne loppuun. Kirjoitin myös uutisen suomeksi aiheesta monimuotoisuus, ja se julkaistiin maailman monimuotoisuuspäivänä. Opin siitä paljon ja opin paljon uusia sanoja.” Madhu 

Itsevarmuutta suomen kielen käyttöön

Palautteen perusteella kurssin jälkeen useat opiskelijat pystyivät ja rohkaistuivat puhumaan tai kirjoittamaan jotakin myös vaikeammista kysymyksistä tai teemoista sekä ylipäätään ilmaisemaan itseään suomeksi. Jotkut opiskelijat kertoivat myös, että kurssi ja kieliharjoittelu auttoivat oivaltamaan, miten kieltä voi käyttää puutteellisuuksista huolimatta. Kukaan ei ole täydellinen, ja tärkeintä on oppimisen ilo. 

“ Suosittelisin kurssia muille naisille, koska kurssilla oppii suomea hyvin ja saa itsevarmuutta puhumiseen. Myös harjoittelu oli hyödyllinen kokemus. Opin myös tekemään CV:n ja kirjoittamaan työhakemuksen. Myös opin paljon asioita työelämästä pelisääntöjä” Zuhur 

“Kyllä, suosittelen kurssia muille naisille. Kurssi on minusta todella hyvä. Opettaja on mukava ja ystävällinen, ja hänen kanssaan oli turvallinen olo. En pelännyt puhua suomea. Alussa minun suomen taito oli tosi perus, mutta opettaja kannusti minua. Myös kieliharjoittelu oli tosi hyödyllinen ja käytännöllinen osa kurssia, vaikka harjoittelupaikan löytäminen voi olla vaikeaa.” Madhu 

Hae mukaan seuraavalle kurssille

Hae tästä samanlaiselle Rohkeasti arkeen ja työhön -kurssille.

Kuvia kurssilta