Parvekelaatikko- ja terassiviljelykurssilla

Helsingin aikuisopiston palvelu- ja hallintovastaava Venla testaa opiston kursseja ja kävi tutustumassa Parvekelaatikko- ja terassiviljelykurssiimme.

Kuulun niihin tuhansiin kaupunkilaisiin, jotka haaveilevat rehevästä ja tuottavasta parveke-, katto-, tai terassiviljelmästä, viljelylaatikoista puistoissa ja pihoilla sekä sissiviljelystä lähimetsässä. Urbaanilta unelmaparvekkeelta kerätään kesän aikana yrtit, salaatit ja tomaatit ruoanlaittoon ja viljelylaatikoista nostellaan muhkeat perunat kesän päätteeksi. Parhaassa tapauksessa satoa jää vielä syksyn varalle säilöön: keittiön hyllyt täyttyvät sievistä yrttipurkeista ja pakastin pullistelee parvekkeelta kerätystä lehtikaalista ja mansikoista.

Fiiliksiä ja kokemuksia kaupunkiviljelystä

Tunnen helsinkiläisiä, jotka ovat onnistuneet kaupunkiviljelyssä moitteettomasti, mutta uskon puhuvani useiden puolesta tunnustaessani parvekkeeni tuotannon jäävän varsin symboliseksi suuresta viljelyinnosta ja yritteliäisyydestä huolimatta. Aika, energia, viitseliäisyys ja muisti eivät tahdo taipua kasvien vaatimuksiin, eikä lajikohtaisiin ohjeisiin tule oikein perehdyttyä. Aporia valtaa parvekeviljelijän mielen, eikä kasveilta itseltään saa tyydyttäviä vastauksia riutumisen syistä. Epäonnistumisista on helppo syyttää parvekkeen väärää ilmansuuntaa, säätä tai kasteluvastuussa ollutta naapuria. Pettymykset kirvaisista chileistä, kuivuuteen kuolleista salaatinlehdistä, hedelmättömistä tomaatintaimista ja langanohuista ruohosipulinvarsista ehtivät kuitenkin unohtua pitkän talven aikana, ja uuteen kasvukauteen suunnataan aina vahvalla optimismilla.

Tänä keväänä optimismiin lienee hieman syytäkin, sillä maaliskuussa opistolla järjestetyn Parveke- ja terassiviljelykurssin jälkeen suorastaan puhkuin intoa malttaen tuskin odottaa sitä hetkeä, kun pääsen taas avaamaan parvekkeelle roudaamani multasäkit ja lappamaan mustaa multaa erikokoisiin purkkeihin ja laatikoihin.

“Puutarhuri Marko Ahola oli saapunut Pohjanmaalta tiistai-illaksi Helsinkiin opastamaan meitä ymmällään olevia kaupunkilaisia viljelyn saloihin. Luennon aikana käytiin läpi valtava määrä asiaa ruukun valinnasta ja taimien esikasvatuksesta aina eri yrttien käyttötarkoituksiin ja kasvien talvehtimiseen. Illan kantavaksi ohjenuoraksi nousi se, että parvekkeella ja terassilla voi periaatteessa viljellä ihan mitä tahansa lajiketta hedelmäpuista ja marjapensaista alkaen, kunhan vain huolehtii riittävästä ravinteiden, lämmön, valon ja kosteuden saannista.”

Venla

palvelu- ja hallintovastaava, Helsingin aikuisopisto

Onnistumisia, epäonnistumisia ja ahaa-elämyksiä

Kävimme Aholan opastuksella lävitse yleisimmät parvekeviljelyyn sopivat kasvit ja tärkeimmät niiden hoitoon liittyvät niksit. Kurssilla keskityttiin ennen kaikkea hyötykasveihin, mikä oli ainakin itselleni mieluinen painotus. Opetuksen edetessä kuulijat rohkenivat myös kertomaan omista onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan ja kyselemään vinkkejä ensi kesää varten. Etenemistahti oli reipas, mutta jaettu paksu paperinivaska auttoi palauttamaan opit mieleen myöhemminkin. Illan aikana koin useamman ahaa-elämyksen, alkaen siitä, että en ole ymmärtänyt lannoituksen tärkeyttä aikaisemmin lainkaan. Puutarhuri neuvoi lannoittamaan kasveja peräti päivittäin, mikäli niiden haluaa tuottavan edes jonkinlaista satoa. Lannoitteena kannattaa käyttää kasteluveteen sekoitettavaa nestemäistä lannoitetta, mutta kasteluveden kaveriksi sopivat myös esimerkiksi käytetyt kahvinpurut!

Peukaloni vihertää jo hieman!

Omavaraisuuteen on vielä matkaa, mutta uskoisin oman viljelymenestykseni paranevan taas hieman tulevana kesänä. Kantapään kautta olen myös oppinut, että tietyille lajikkeille valon määrä omalla parvekkeellani ei ole kerta kaikkiaan riittävä, eli en enää yritä väkisin kasvattaa lämmöstä pitäviä tomaatteja, chilejä ja auringonkukkia varjoisella ja tuulisella avoparvekkeellani, vaan keskityn puolivarjossa viihtyviin yrtteihin, kaaleihin ja salaatteihin.

Lopuksi muistilista kurssilla itselleni tärkeimmiksi nousseista asioista:

• Taimet voi hankkia suoraan puutarhaliikkeestä, mikäli oma aika ja kärsivällisyys eivät riitä siementen idättämiseen.
• Totuta sisällä kasvatetut taimet ulkoilmaan vähitellen, parhaan menestyksen saa pidentämällä ulkona oloaikaa päivittäin ja tuomalla kasvit aluksi yöksi sisätiloihin.
• Ruukut, joiden pohjassa ei ole reikää, kannattaa rei’ittää tai vaihtoehtoisesti salaojittaa. Pohjalle laitetut pikkukivet ja ruukunsirpaleet estävät veden pakkautumista ja juurien mätänemistä.
• Paras hetki kasvien kasteluun on aamuisin ennen klo 8 tai iltaisin klo 21 jälkeen. Käytä kasteluun seisonutta vettä! Kastelu ensisijaisesti lautaselle, jolloin kasvit pääsevät imaisemaan veden helpommin juurillaan.
• Lannoitus joka kastelun yhteydessä edesauttaa kukkimista ja sadon muodostumista
• Salaatti kerää helposti ilmansaasteita, joten se tulisi sijoittaa parvekkeella hieman alemmalle tasolle ja asettaa ylemmille tasoille muita kasveja suojaamaan herkkiä salaatteja
• Tomaatti ja kurkku eivät mielellään saa kasvaa vierekkäin, sillä tomaatti näivettää kurkun (sama koskee niiden säilytystä keittiössä!)
• Yrtit ja salaatit kasvavat sitä tuuheammiksi, mitä enemmän niiden kasvustoa leikkaa.
• Kasveja voi auttaa pölyyntymään naputtelemalla niiden kukkia kynällä.

Toivotan valoa kevääseen ja vehreää kesää kanssaviljelijöille!

Teksti: Venla, Helsingin aikuisopisto

Kuvat: Zoe Schaeffer ja Jonathan Kemper, Unsplash