Blogi
20 / 04 / 17

Lukutaidon opettajien koulutuksesta

Lukutaidon opettajien koulutuksesta

Oma ryhmänsä maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksen kentällä ovat luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset, joita on viime vuosina tullut Suomeen entistä enemmän. Tarjontaa lukutaitokoulutuksista on ollut jo vuosia, mutta sekä osallistujamäärät että järjestävien oppilaitosten määrä ovat kasvaneet. On siis tarvetta myös opettajien koulutukselle, koska lukutaidon opettaminen vaatii omanlaistaan osaamista. On mm. tiedettävä, mitä otsikossa esiintyvät termit tarkoittavat!

Koulutusta työn ohessa

Kokeneet suomen kielen koulutusten järjestäjät Helsingin aikuisopisto ja Osuuskunta Opetus ja ohjaus tarttuivat toimeen ja hakivat rahoitusta Opetushallitukselta. Osuuskunnan toimijoilla on kokemusta lukutaito-opettajien koulutuksesta jo monen vuoden ajalta Helsingin yliopiston täydennyskoulutuslaitoksen puitteissa. Tällä kertaa koulutuksesta haluttiin tehdä lyhyempi ja tiiviimpi, koska osallistujat suorittavat sen työn ohessa ja uudet opit on hyvä saada käyttöön mahdollisimman pian. Ensimmäinen 10 opintopisteen laajuinen koulutus päättyi 4.4.2017, ja kokemukset ovat erittäin hyvät. Koulutuksessa oli kuusi lähiopetusiltaa sekä verkko-osioita. Kaikkiin sisältökokonaisuuksiin liittyi verkkoympäristöön palautettavat tehtävät ja verkkokeskustelu. Koulutuksen työmäärä oli varsin suuri ja aikataulu tiukka, mutta osallistujat suorittivat tehtävät ilman isompia viiveitä ja hyvin tasokkaasti. Toinen samansisältöinen koulutus on alkanut huhtikuussa 2017. Se suoritetaan kokonaan verkossa, mikä antaa kauempana asuville myös mahdollisuuden osallistua koulutukseen. Hakijoita molempiin koulutuksiin oli yli 100, mikä kertoo suuresta tarpeesta ja mielenkiinnosta. Kumpaankin ryhmään valittiin n. 40 osallistujaa. Opetushallitus on onneksi myöntänyt rahoitusta myös uusiin koulutuksiin lukuvuodelle 2017-2018!

Koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä

Koulutuksen tavoitteena on antaa käytännöllisiä työkaluja opettajan arkiseen työhön, mutta myös teoriataustaa toiminnan tueksi. Lukutaito-opetuksen didaktiikan lisäksi koulutus käsittelee opetusmateriaaleja, tietotekniikan hyödyntämistä, kulttuuritietoa ja kielitaidon arviointia. Osallistujilla on myös mahdollisuus käydä seuraamassa kokeneen lukutaito-opettajan työtä ja näin saada vertaistukea ja käytännön vinkkejä omaan opetukseensa. Osallistujia kannustetaan hyödyntämään luku- ja kirjoitustaidon opetussuunnitelmaa, tekemään omille ryhmille sopivia ratkaisuja opetuksessa ja tutustumaan ryhmien kulttuuritaustaan. Tavoitteenahan on myös opiskelijoiden integroituminen Suomeen oma taustansa voimavaranaan.

Tärkeää erityisosaamista

Luku- ja kirjoitustaidon opettajalle ei ikävä kyllä ole erikseen määritelty kelpoisuusehtoja tai pätevyyttä. Kyse on kuitenkin vaativasta työstä, jossa tarvitaan erityisosaamista, joten olisi hyvä määritellä millaisella koulutuksella on kelpoinen lukutaito-opettaja. Vielä mukavampaa tietysti olisi, jos täydennyskouluttautuminen näkyisi palkassakin. Osallistujilta edellytettiin opettajan pätevyyttä ja kokemusta aikuisten maahanmuuttajien kanssa työskentelemisestä. Osalla oli jo kokemusta luku- ja kirjoitustaidon opettamisestakin, osa oli siirtymässä opettamaan lukutaitoryhmiä, tai kiinnostuneita siitä. S2-opettajien työ on usein pätkittäistä, ja lisäosaaminen antaa uusia mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Isosta työmäärästä huolimatta osallistujien tekemät kurssitehtävät olivat korkeatasoisia. Niistä näkyi asioihin paneutuminen ja omaan työhön sitoutuminen sekä opiskelijoiden arvostaminen. Näiden opettajien ryhmissä opitaan varmasti, ja positiivisessa ilmapiirissä.

Otteita osallistujien kehittämistehtävistä

Luku- ja kirjoitustaidon opiskelu vaatii paljon kärsivällisyyttä, harjoittelua ja toistoa, mutta opettajana haluan pyrkiä siihen, että päivässä olisi mahdollisimman vähän ”tylsiä” hetkiä, jolloin opiskelijat istuvat toimettomina kuuntelijoina. Tehtävien tulisi vaatia opiskelijoilta jatkuvaa huomiota, jotta keskittyminen ei pääsisi herpaantumaan. (Minka Hietanen)

Luentojen jälkeen jäin pohtimaan paitsi trauman vaikutusta oppimiseen, niin ehkä enemmän vielä sitä, miten minä voisin helpottaa oppilaani tilannetta  ja antaa hänelle hänen tarvitsemaansa tukea. (Suvi Helopuro)

Jäin miettimään, miten me esimerkiksi Suomessa voisimme edesauttaa siinä, että ihmisten ei tarvitsisi vain pyrkiä kotimaastaan pois vaan he voisivat osallistua kotimaansa rakentamiseen, kaukaa tai läheltä. Lukutaitohan ja kirjallinen kulttuurihan on ehdoton edellytys, jos haluamme, että kehitysmaat pystyvät oikeasti kehittymään tasavertaisiksi toimijoiksi muiden maiden rinnalle. (Saara Lahnaoja)

Oli antoisaa käydä seuraamassa toisen opettajan tunteja pitkästä aikaa. Tätä soisi arkeen enemmänkin. Toisen toimintaa tulee peilattua omaan toimintaansa ja opetustapaansa, ja näistä kohtaamisista syntyy monenlaisia ajatuksia. Oli myös hyvä nähdä ryhmän työskentelyä, sillä en itse ole opettanut lukutaidottomia. (Mia Mailander)


Teksti: Johanna Heimonen
Kuvat: Kari Shea ja Kelly Sikkema, Unsplash