Osaamisperusteisuus ja S2-arviointi -koulutus

Osaamisperusteisuus ja S2-arviointi -koulutuksen antia

Helsingin Aikuisopistossa järjestettiin syksystä 2024 kevääseen 2025 kestänyt 5 opintopisteen valtakunnallinen henkilöstökoulutus suomen kielen opettajille ja kouluttajille. Koulutus oli Opetushallituksen rahoittamaa ja se oli suunnattu erityisesti vapaan sivistystyön opettajille. Mukaan saatiin opettajia ja kouluttajia yhteensä yhdeksästä eri maakunnasta. Tavoitteena oli paitsi lisätä opettajien tietoa osaamisperusteisuudesta, myös vahvistaa jatkuvan arvioinnin taitoja.

Koulutus oli saadun palautteen perusteella hyvin antoisa ja samankaltaisia sisältöjä kaivattaisiin lisää. Tämäntyyppistä rahoitusta ei kuitenkaan ole ainakaan näillä näkymin luvassa, joten haluammekin tästä syystä jakaa luentojen materiaalin kaikkien suomenopettajien käyttöön – ja toki muidenkin kielten. Tältä sivulta löytyvät kaikkien viiden koulutusillan luennot tiivistettyinä videoina vapaasti katsottavissa. Voit rauhassa istahtaa alas, tehdä muistiinpanoja ja siemailla kupin kuumaa. Toivomme, että viihdyt niiden parissa ja saat välineitä myös omaan työhösi!

Kouluttajat ja koulutusiltojen aiheet

1. Osaamisperusteisuus, FM Marja Juhola

2. Ymmärtämisen taitojen arvioiminen, FM Jussi Visti

3. Jatkuva arviointi opetuksen ja oppimisen tukena, FM Jutta Kosola

4. Puhumisen ja vuorovaikutuksen arviointi, FM Jutta Kosola

5. Kirjoitustaidon alkeista itsenäiseen kirjoittamiseen, FT Irene Wichmann

Syventymistä osaamisperusteisuuteen ja kielitaidon arviointiin

Koulutuksen aikana syvennyttiin osaamisperusteisten kurssikuvausten laadintaan sekä teoreettisesti että käytännössä: millä tavoin kuvata osaamista yksiselitteisesti ja ytimekkäästi ja toisaalta millä perustein arvioida osaamisen eri tasoja? Millaisia kursseja on hyödyllistä järjestää osaamisperusteisesti, ja millaisiin kursseihin ns. ospet toisaalta sopivat huonommin?

Jatkuva arviointi nähtiin koulutuksessa opiskelijoita ohjaavina, oppimista tukevina toimintatapoina ja menetelminä. Arviointi kulkee aina käsi kädessä opetuksen ja sen suunnittelun sekä tavoitteiden kanssa. Yleisten arviointiin liittyvien teemojen lisäksi tarkastelimme tarkemmin ymmärtämisen eli kuuntelemisen ja lukemisen taitojen rakentumista ja sitä, miten ymmärtämisen arviointiin voidaan päästä kiinni. Omia ymmärtämisen tehtäviään kannattaa mm. testata kollegoilla ennen kuin käyttää niitä todellisiin arviointitarkoituksiin: Mikä on ns. maailmantietoa tai yleistietoa, joka ei vaadi kielellistä osaamista? Tai millaisia sanoja kannattaa välttää monivalinta- tai oikein-väärin-tehtävissä?

Myös tuottamisen tehtävien laatimiseen liittyy monia yksityiskohtia, jotka voivat auttaa tai vaikeuttaa tehtävän ymmärtämistä ja näin ollen myös siitä syntyvää tuotosta. Vuorovaikutuksen, mediaation ja puhumisen arviointi on sekä tuntityöskentelyssä että testitilanteissa monimuotoista. Persoonallisuuden piirteitäkään voi jättää huomiotta: toiset puhuvat runsaasti ilman ydinsisältöjä, toiset pitäytyvät tarkasti vain ydinteemassa eivätkä esimerkiksi juurikaan käytä vuorovaikutuksessa tärkeää fraseologiaa tai minimipalautetta. Opettajan on opetettava ja näin ollen arvioitava myös tilanteista vaihtelua sekä suullisen että kirjallisen tuottamisen osalta.

Kirjoittamisen taitoihin perehdyttiin vielä erityisesti luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen näkökulmasta: ihminen voi olla varsin taitava ja osaava jollakin kielellä sekä suullisesti että kirjallisesti, mutta latinalaisten kirjaimien lukeminen ja kirjoittaminen ei aivan heti aikuisellakaan etene tasolle, jolla voidaan tehdä kokousmuistiinpanoja tai työhakemuksia.

Koulutus herätti runsasta keskustelua sekä luentojen aikana että verkkoalustalla. Kunkin viiden koulutusillan teemasta osallistujat laativat oppimistehtävän, jota sekä kouluttajat että toiset osallistujat kommentoivat. Nämä verkkokeskustelut koettiin merkitykselliseksi sekä näiden kommenttien että niiden perusteella koostuneen materiaalipankin kautta. Kaikki osallistujat saivat nimittäin oppimistehtävien materiaalit omaan käyttöönsä muokkausoikeudella opettamisen, testaamisen ja arvioinnin tueksi. 

Palautetta koulutuksesta

Luennoitsijat olivat hyviä ja sisällöt myös. Erityismaininta oppimistehtävistä, jotka olivat oman työn kannalta hyödyllisiä eivätkä liian raskaita ja stressaavia toteuttaa.

Jokaisesta luennosta sain uutta potkua ja ideaa suunnitella ja kehittää omaa työtä suomen opetuksessa. Arviointia tietysti käytetään kehittämisessä — mutta nyt päästiin ytimeen, millä tavalla arviointia käyttää suunnittelun pohjana. Etäyhteydet toimivat ja koululutus onnistui hyvin tällaisena hybridinä, osa paikan päällä ja osa etänä. Tämä oli kompakti kurssikokonaisuus arvioinnista, jonka soisi toistuvan.