Blogin kirjoittaja: opinto-ohjaaja Anna

Osallistuin viikon mittaiselle Erasmus+ -kurssille Italian Firenzessä kesäkuussa 2025. Kurssin nimi oli AI-Powered Content Creation fo Educators, ja koulutuksen järjestäjänä toimi Europass Teacher Academy, jolla on toimintaa useissa Euroopan maissa.

Saapuessani Firenzeen sää oli aurinkoinen ja lämpötila +38 astetta. Sain nähdä vilauksen kuuluisasta Firenzen katedraalista jo suunnatessani kuumuudessa kaupungin halki kohti majapaikkaani, jonka ilmastointi osoittautui erittäin tervetulleeksi. Kysyin majapaikan pitäjältä ravintoloista lähistöllä, ja hän vinkkasi minulle kotoisan, italialaistenkin suosiman trattorian aivan nurkan takana. Valitsin saapumiseni kunniaksi maukasta, tomaattista kesäkurpitsavuokaa ja kävin hyvillä mielin nukkumaan ennen ensimmäistä koulutuspäivää.

Kurssin aloitus ja yhteinen suunta 

Ensimmäinen kurssipäivä tarjosi meille mahdollisuuden tutustua toisiimme ja kurssin tavoitteisiin. Olimme 12 hengen kansainvälinen joukko eri puolilta Eurooppaa, mm. Kroatiasta, Ranskasta ja Espanjasta. Vaikka tulimme erilaisista koulujärjestelmistä ja kulttuureista, meitä yhdisti halu kehittää opetus- ja ohjaustyötämme sekä oppia lisää tekoälyn mahdollisuuksista. Olin ryhmän ainoa pohjoismaalainen, mikä toi oman mielenkiintoisen näkökulmansa keskusteluihin, erityisesti kun vertailimme, miten teknologiaa ja tekoälyä käytetään eri maissa opetuksen tukena sekä miten opiskelijoiden tekoälyn käyttöön ja opettajien auktoriteetin merkitykseen suhtaudutaan.  

Päivä kului pääasiassa orientoitumisen parissa. Tutustuimme toisiimme ja kurssin rakenteeseen ja keskustelimme siitä, miten tekoälyä ja teknologiaa voidaan hyödyntää opetuksessa. Pidimme jokainen lyhyen esityksen kotikaupungistamme ja edustamastamme oppilaitoksesta. Sen jälkeen pohdimme kukin omaa generatiivisen tekoälyn käyttöön liittyvää nykyistä taitotasoamme ja tavoitetaitotasoamme SAMR-mallin (substitution = korvaaminen, augmentation = lisäys, modification = muokkaus ja redefinition = uudelleenmäärittely) avulla.  

Keskustelu tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista koulumaailmassa herätti paljon ajatuksia, niin innostusta kuin tervettä kriittisyyttäkin. Oli kiinnostavaa kuulla, kuinka tekoälyä lähestytään eri maissa esimerkiksi erilaisten säädösten, resurssien tai koulutusjärjestelmien näkökulmasta. Kevyempää keskustelua kulttuurieroista ja myös meitä yhdistävistä tekijöistä kävimme kurssikavereiden kesken seuraavina päivinä mm. kahvitauoilla.

Tekoälyn perusteet ja eettiset näkökulmat 

Toisena päivänä pääsimme jo syvemmälle tekoälyn maailmaan. Loimme katsauksen tekoälyn historiaan ja kehitykseen osallistumalla ensin pareittain ja sitten ryhmissä palapeliaktiviteettiin, joka oli tehokas tapa jäsentää tietoa. Yksi päivän kiinnostavimmista osioista oli prompt engineering, jossa harjoittelimme kirjoittamaan tehokkaita ja tarkkoja kehotteita eli prompteja ChatGPT:lle ja muille kielimalleille, kuten Geminille.  

Päivän kuluessa keskustelimme myös tekoälyn käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä, kuten generatiivisen tekoälyn tuottamista vinoumista sekä yleisemmin tekoälyn vastuullisesta käytöstä. Nämä ovat aiheita, jota pidän erityisen tärkeänä opetusalalla pohdittaviksi. Päivän lopussa pääsimme suunnittelemaan omaa opetusmateriaalia tekoälyä hyödyntäen. Ideoimme, jaoimme vinkkejä ja keskustelimme tuotoksistamme. 

Kuvageneraattorit ja oma botti 

Kolmannen kurssipäivän aloitimme ”Real or Fake Game” -aktiviteetilla, jossa pääsimme arvailemaan, mitkä kuvat olivat tekoälyn tuottamia ja mitkä aitoja, mikä oli yllättävän vaikeaa. Tämä herätti paljon keskustelua ja osoitti, kuinka vakuuttavia tekoälyn luomat kuvat nykyään voivat olla. Harjoitus lisäsi ymmärrystäni siitä, kuinka tärkeää on opettaa opiskelijoille kriittistä visuaalista lukutaitoa. 

Testasimme itsekin tekoälysovellusten kuvankäsittely- ja kuvantuottamisominaisuuksia. Oli vaikuttavaa nähdä, miten nopeasti tekoäly pystyy tuottamaan visuaalista materiaalia, esimerkiksi sarjakuvia. Tämä mahdollistaa nopean kuvallisen opetusmateriaalin tuottamisen, kunhan annetut kehotteet ovat riittävän selkeitä. Hauska hetki syntyi, kun muokkasimme ottamiamme valokuvia meistä kurssilaisista ja kouluttajastamme Studio Ghiblin animaatioiden tyylisiksi. Tekoälyllä tuotettujen kuvien käyttö herätti samalla eettisiä kysymyksiä ja keskustelua tekijänoikeuksista ja kuvien luotettavuudesta.  

Iltapäivällä tutustuimme Canvan tekoälytyökaluihin, joiden avulla visuaalisten esitysten teko helpottuu huomattavasti. Kurssilla esiteltiin myös Mizou, eli alusta, jolla pystyy luomaan omia chatbotteja. Tämä oli itselleni uusi ja erittäin hyödyllinen sovellus. Testasin alustavasti, miten voisin rakentaa opiskelijoille oppimista tukevan botin. Tästä syntyi idea rakentaa botti esimerkiksi opiskelijoiden uravalintaa helpottamaan. 

Tekoäly opetustyön arjessa 

Neljäs kurssipäivä oli erityisen kiinnostava, kun pääsimme kokeilemaan useita sovelluksia yhdisteleviä tekoälytyökaluja, kuten Curipodia ja Diffitiä. Näillä sovelluksilla voi tuottaa interaktiivisia oppituntikokonaisuuksia tai opiskelijoille tehtäviä. Ne mahdollistavat myös eriyttämisen, minkä koen tärkeäksi työssäni maahan muuttaneiden opiskelijoiden parissa, jossa kielitaidon huomioiminen on keskeistä. Tämän lisäksi kiinnostavan lisän toi Brisk-työkalu, jonka avulla voi luoda videoiden ja tekstien pohjalta oppimista tehostavia podcasteja sekä erilaisia oppimistehtäviä. 

Päivän päätteeksi lähdimme maaseuturetkelle Chiantin alueelle. Maisemat olivat upeat, ja oli mukava viettää aikaa opiskelukavereiden kanssa leppoisammissa merkeissä.

Tekoäly suunnittelun ja luovien toteutusten tukena sekä sen vastuullinen käyttö

Kurssin viimeinen päivä oli sekä innostava että ajatuksia herättävä. Aamun aikana tutustuimme Magic School AI -työkaluun, jonka avulla voi luoda opetussisältöjä, tehtäviä ja kurssisuunnitelmia vain muutamassa minuutissa. Tämä konkretisoi sen, kuinka suurta ajansäästöä tekoäly voi tuoda opetus- ja ohjaustyöhön. 

Toinen aamun työkalu, Suno AI, oli kiinnostava erityisesti kieltenopettajien näkökulmasta. Tekoälyn avulla voidaan luoda ääntä, musiikkia tai puhetta, mikä tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia esimerkiksi kuullunymmärtämisen harjoitteluun tai opiskelijoiden omaan luovaan työskentelyyn.  

Myöhemmin päivällä käsittelimme EU:n suosituksia tekoälyn käytöstä opetuksessa. Tämä osuus oli erityisen tärkeä, sillä se toi mukaan vastuullisen ja eettisen näkökulman: emme voi vain innostua uusista työkaluista, vaan meidän on myös ymmärrettävä niiden vaikutukset oppimiseen, yksityisyyteen ja tasa-arvoon. Tutustuimme myös AI-detektoreihin, jotka auttavat tunnistamaan, milloin oppimistuotos on tekoälyn tekemä. Tämä herätti monia kysymyksiä: missä menee raja hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän välillä, ja miten voimme opettaa oppilaille kriittistä ja rehellistä teknologian käyttöä? 

Päivän päätteeksi saimme hyödyllisen yhteenvedon viikon aikana esitellyistä työkaluista, minkä jälkeen jaettiin todistukset. Tunnelma oli innostunut mutta haikea. Totesimme, että viikon aikana meistä oli syntynyt pieni, kansainvälinen oppimisverkosto, johon voi olla yhteydessä jatkossakin.

Kokonaisuudessaan kurssi sai minut pohtimaan omaa opinto-ohjaustyötäni uudesta näkökulmasta. Tekoäly ei ole enää tulevaisuutta – se on tässä ja nyt. Samalla se haastaa meidät opetus- ja ohjausalalla toimivat kehittymään jatkuvasti ja toimimaan vastuullisesti. Uskon, että tekoäly voi parhaimmillaan vapauttaa aikaa, antaa tilaa luovuudelle ja tukea eriyttämistä. Mutta se vaatii meiltä myös tarkkaavaisuutta, sääntelyä ja eettistä pohdintaa. Parhaimmillaan tekoälyn käyttö vapauttaa voimavaroja itse opetus- ja ohjaustyöhön sekä opiskelijoiden kohtaamiseen.

Jos kaipaat uusia oppeja ja uudenlaista näkökulmaa tekemiseesi, suosittelen lämpimästi Erasmus+ -ohjelmaan osallistumista.