Opinto-ohjaajan raportti Tanskasta

Blogin kirjoittaja: peruskoulun opinto-ohjaaja Maria Ojasti

Tanskassa on opinto-ohjaaja ensimmäisenä jututtamassa

HF-VUC aikuisten oppilaitoksessa Roskildessa on sekä peruskoulu että lukio. Ensimmäinen henkilö, kenen luokse hakijat ohjataan on opinto-ohjaaja. Seuraan enimmäkseen Erasmus+-viikkoni aikana peruskoulun opinto-ohjaaja Lenan työskentelyä. Kävi hyvä tuuri, sillä maanantaina opinto-ohjaajien toimistoon saapuu juuri opiskelijaksi hakeutuva henkilö. Hän on intialainen keski-ikäinen nainen poikansa kanssa. Hakija osaa jo varsin hyvin tanskaa, vaikka he ovat asuneet maassa vasta kaksi vuotta. Hän on suorittanut peruskoulun opiskelijaksi hakeutuvalta vaaditut kielikoulun opinnot ja hän on suorittanut peruskoulun Basis-tason toisessa koulussa. Hän sanoi haluavansa nopeasti ammattikouluun. Ammattikouluun voi hakeutua jo G-tason (7.–8. luokat) jälkeen. Lukio-opintoihin vaaditaan FED-tasot. Nainen vaikuttaa motivoituneelta ja innokkaalta. Lena tekee hänelle työjärjestyksen valmiiksi elokuuksi. Hän valikoi siihen G-tasolta tanskan kieltä ja matematiikkaa yhteensä 20 tuntia. 20 tuntia on riittävästi opintotuen ja lainan hakemiseen.

Koululla on oma sosiaalityöntekijä, joka voi auttaa talousasioissa, ja myös opintosihteerit auttavat lomakkeiden täyttämisessä. Tämä nainen ei tarvitse apuja, sillä noheva poika auttaa äitiään tarvittaessa. Kurssimaksu on 270 tanskan kruunua eli 36 euroa. Se on mielestäni varsin kohtuullinen maksu lähes puolen vuoden opinnoista. Ohjausote on todella lämmin ja arvostava, ja Lena hämmästelee hakijan tanskan kielen taitoa ja kehaisee myös poikaa. Ammattiopinnot ovat tämän hakijan mielessä G-tason jälkeen. Lena sanoo että monet maahanmuuttaneet hakeutuvat hoiva-alalle ja etenkin vanhusten hoitoon.

Lukion opinto-ohjaaja Jens

Inkluusio on edelleen käytössä Tanskassa, mutta erityisopiskelijat otetaan todella hyvin huomioon. Lain mukaan henkilö, jolla on diagnoosi (autismin kirjo, lukihäiriö tai jokin mielenterveyden diagnoosi) saa tuekseen oman mentoriopettajan. Jan on HF VUC-koulun lukion opinto-ohjaaja ja erikoistunut juuri haastavampiin opiskelijoihin tai opiskelijoihin, joilla on todettu lukihäiriö. Hän esittelee minulle ensin Tanskan järjestelmää. Lukioon päästäkseen täytyy olla vähän paremmat arvosanat. Arvosana-asteikko on eri kuin meillä: -2 ja 0 ovat hylättyjä ja hyväksytyt arvosanat ovat: 02, 4, 7, 10 ja 12. Tällä asteikolla 7 on aika laaja käsite. Koulussa on kaikilla asteilla myös verkko-opetusta, ja se on aika suosittua. Jan kysyy aina kuitenkin opiskelijoilta tarkkaan, ovatko he niin kurinalaisia, että pärjäävät itsenäisissä verkko-opinnoissa, ja ymmärtävätkö he, ettei opettajan tuki ei ole niin välitöntä verkossa opiskeltaessa. Tosin HF Vucissa on tukea kyllä tarjolla niin verkko-opiskelijoille kuin läsnäoleville. Opettajat myös antavat tukiopetusta kaikissa aineissa tietyn lukujärjestyksen mukaan, ja lisäksi esimerkiksi matematiikassa apua antaa matematiikka-järjestö. Onkohan tällaista Suomessa? Lukioon asti kovin monet maahan muuttaneet eivät jatka. Jensin mukaan Tanskan poliitikot haluaisivat muutenkin, että lukioon menisi vähemmän opiskelijoita ja ammattiopintoihin yhä useampi.

Jan selvästi nauttii työstään. Hän sanoo kuitenkin että kokoajan lisääntyvät ongelmatapaukset kuormittavat, ja joskus voi olla päivä, ettei vastaan tule yhtäkään positiivista tapausta.  Suurin ongelma kaikilla asteilla on sama kuin meillä: opiskelijoiden poissaolot erilaisista syistä.  Kaikista haastavimmat tapaukset eivät ohjaudu opolle,  ja opiskelijat itse saattavat pelätäkin kontaktinottoa poissaoloista moittimisen vuoksi. Aika opinto-ohjaajille varataan mielellään etukäteen ja käynnin aihe täytyy kuvailla lyhyesti. Useasti opiskelijat haluavat esimerkiksi kiirehtiä seuraavalle tasolle, joka ei vielä vastaa heidän kykyjään. Opinto-ohjaaja perustelee silloin, miksi kiirehtiminen ei kannattaisi ja herättelee opiskelijoita pohtimaan, ovatko nämä valmiita painimaan vähintään 10 tuntia läksyjen parissa joka viikko. Esimerkkinä haastavasta tapauksesta Jens kertoo huumeongelmaisesta, mutta lahjakkaasta opiskelijasta, joka ei ole osallistunut kevään kokeisiin. Nyt kokeisiin osallistuminen on jo liian myöhäistä. Hän tulee opon juttusille huomenna, ja syksylle hänelle laitetaan vähemmän tunteja ja hän osallistuu kokeisiin vasta ensi vuonna.

Jesper ja Morten

Tasan kello 10.30 torstaina menen sosiaalityöntekijä Jesperin luokse, joka istuu yhdessä opinto-ohjaajien kanssa samassa huoneessa. Haemme kahvit, ja Morten liittyy joukkoon. Morten on erityisopettaja ja mentori. Hänen roolinsa on organisoida autismin kirjolla olevien luokan opetusta. He opiskelevat lukiotasolla. Opiskelijoissa tällä luokalla on myös ADHD- tai jonkin mielenterveysongelman diagnoosin saaneita. Aineenopettajat opettavat heitä, ja lisäksi Morten on läsnä tunneilla. Yksi hänen tehtävistään on suunnitella koulutus opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi. Päivät eivät saa olla liian pitkiä, sosiaalisia hetkiä täytyy fasilitoida ja ajankulun täytyy näkyä selkeästi tuntikellosta. Siitä näkee kuinka monta minuuttia oppituntia on jäljellä. Mortenin täytyy saada opiskelijat tuntemaan olonsa turvalliseksi, jotta he voivat lähestyä häntä matalalla kynnyksellä. Myös oppilaaksi otto on pitkä prosessi. Opiskelijalla täytyy olla diagnoosi ja lisäksi tutkitaan, onko opiskelijalla aidosti motivaatiota opintoihin ja pääseekö hän oikeasti osallistumaan opetukseen.

Jesper nostaa esiin mielenkiintoisen asian, nimittäin autismin kirjolla olevat saattavat tuntea ja näyttää ns. neurotyypillisiä herkemmin häiriintyneensä jostakin: hälystä, epätietoisuudesta, turvattomalta tuntuvasta ympäristöstä. Kuitenkin kaikki me kuormitumme enemmän tai vähemmän samoista asioista. Siksi esimerkiksi ensin vain autismin kirjolla olevien opiskelijoiden luokkiin hankitut erikoiskellot on nyt kaikissa luokissa. Tämä saa ajattelemaan myös omien koulutusten suunnittelua. Pitäisi ottaa eri tavalla herkät opiskelijat huomioon. Mehän harvoin koulussamme tiedämme, mitä diagnooseja, traumoja ja kokemuksia meidän opiskelijoilla on.

Opiskelijoita autismin kirjolla olevien luokalla rohkaistaan paljon. Esimerkiksi viittaaminen saattaa olla todella vaikeaa, ja siksi sitäkin on harjoiteltava. Koulu alkaa tutustumisharjoituksella. Vaikka autismin kirjolla olevat opiskelijat eivät yleensä pidä yllätyksistä, tutustumisharjoituksesta ei kerrota etukäteen. Näin se ei toisaalta ala jännittää liikaa. Heille kuitenkin selitetään tämä ennen kuin harjoitus tehdään.

Päivä HF Vucissa on ollut taas äärimmäisen antoisa. Menen hetkeksi laiskanlinnaan istumaan koulun kirjastoon ja siirryn sitten retkilleni. Kirjoitan Airbnb-huoneessani Karinin omakotitalossa, kello on 21.07  ja antoisa Erasmus+-viikkoni on päättynyt.