Opinto-ohjaaja vierailulla Virossa

Blogin kirjoittaja: opinto-ohjaaja Pertti Pyhtilä

Ohjausta – ja sen puutetta virolaisessa kotoutumiskoulutuksessa?

Olin kiinnostunut nimenomaan primääri- ja sekundäärilukutaidottomista, mutta sellaisia opiskelijaryhmiä ei (enää) keväällä 2024 Tartossa ollut. Yksi ryhmä turvapaikanhakijoita oli, mutta Tallinnassa – ja heidän opetuksensa päättyi jo 2.4.2024, joten tein oma-aloitteisesti matkan Tallinnan Pakolaiskeskukseen 25.–26. maaliskuuta.

Tarttolaista jobshadowingiä Tallinnassa

Tarton Kansalaisopisto (viroksi: Tartu Rahvaülikool) on ainoa koulutuksen järjestäjä, joka järjestää näitä kursseja – ja siksi myös pääkaupungissa Tallinnassa. Opettajana Tallinnassa oli Gunnel Koba, jolle suuret kiitokset mielenkiintoisesta koulutuspäivästä ja sen jälkeisestä reflektoinnista. Sain myös tutustua oppikirjaan ”Ma õpin eesti keelt” ja sen harjoituskirjaan, jotka on laadittu Tarton Kansalaisopistossa EVK-tasolle A1.2. Opiskelijat käyttivät erilaisia tehtäviä ja kirjoittivat muistiinpanoja vihkoihinsa.

Ukrainalaisten opetusta Tartossa

”Virossa 30950 ukrainalaista sotapakolaista on saanut voimassa olevan tilapäisen oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella (28. huhtikuuta 2024). Tilapäisen suojelun pyyntöjä oli 28. huhtikuuta 2024 mennessä rekisteröity yhteensä 52436. Viroon tulleista Ukrainan kansalaisista 89489 on ilmoittanut rajalla aikovansa jäädä Viroon joksikin ajaksi. Tammikuun 8. päivään 2024 mennessä 9130 sotapakolaista oli aloittanut opinnot, heistä 63 % on peruskoulussa, 24 % esiopetuksessa. Tammikuun lopussa Virossa tilapäistä suojelua saaneista Ukrainan kansalaisista työskenteli 35,8 %, 20–64-vuotiaista 55,4 % (11503 henkilöä). Maaliskuun lopussa työttömänä oli 4288 sotapakolaista.” [https://www.siseministeerium.ee/statistika-ukraina-sojapogenike-kohta : päivitetty 6.5.2024, luettu 31.5.2024]

Tapasin Tarton Kansalaisopiston rehtorin Maire Breeden kahteen kertaan ja kävimme mielenkiintoisia keskusteluja mm. kielikoulutusten kilpailutuksista. Tarton Kansalaisopisto on suomalaisille kiinnostava yhteistyökumppani senkin vuoksi, että sen ”kummisetänä” on vuodesta 1994 kuolemaansa 2022 saakka toiminut Reino Lemmetyinen Turun AKK:sta, joten toiminnassa on paljon tuttua – ja paljon luovuutta!

Moneen kertaan minulle valiteltiin, myös mentorini Terje Kruusimaan suulla, että kaikki heidän kurssinsa ovat vuonna 2024 täynnä ukrainalaisia. Ryhmissä näkyi selvästi Suomestakin tuttu ilmiö, että ”toiminnallinen kielenopetus” ei ole ukrainalaisille tuttua eikä opettaja pääse viro toisena kielenä -metodejaan käyttämään vaan opiskelijat vaativat ja suuntaavat opiskelun hyvin perinteiseen vieraankielen opiskeluun käännöksineen. Kun eräässä ryhmässä opiskelija kysyi sanaa ’tõukeratas’ (’potkulauta’) ja opettaja etsi sanakirjasta sen ukrainankielisen selityksen, en voinut olla puuttumatta tilanteeseen, vaan selitin opiskelijoille (ja opettajalle), että heidän olisi parempi oppia ”viroa viroksi” ja piirsin potkulaudan taululle ja esitin tuttuun tapaani pantomiimillä laudalla ajelua, kuten Suomessa omille opiskelijoilleni. Toki ryhmissämme Helsingissä on lukuisia äidinkieliä eikä muuta yhteistä kieltä suomen lisäksi ole. Ukrainalaiset myös auttoivat kurssikavereitaan huutelemalla käännöksiä toisilleen.

Yllätysvieras kaupungissa

Vierailu sai helteisessä Euroopan Kulttuuripääkaupungissa yllättävän käänteen, kun Suomen Tasavallan Presidentti Aleksander Stubb puolisoineen tuli valtiovierailulle kaupunkiin – ja yöpyikin Yliopiston päärakennusta vastapäätä. Kävin kuuntelemassa juhlaluennon yliopiston aulassa ja sain seurata valtiovierailun muodollisuuksia, kun luennon jälkeen presidentit tarkastivat kunniakomppanian ja hyvästelivät Paciuksen melodian soidessa kahteen kertaan peräkkäin: https://www.presidentti.fi/kuvat/valtiovierailu-viroon-27-29-5-2024/

Ohjausta ei kielikouluttaja tarjoa – vai tarjoaako sittenkin?

Virossa turvapaikanhakijat saavat ohjausta Viron Pakolaisavun ohjaajien kautta, joten kukaan seuraamistani kielenopettajista ei sanonut ohjaavansa opiskelijoitaan arkielämässä, vaikka silloin tällöin heiltä jotain myös kysytään. Oppimateriaalissa oli kuitenkin joitain teemoja, joiden yhteydessä tulee opetettua myös ”yhteiskuntaorientaatiota”. Tässä esim. myöhästymisestä helposti ymmärrettävä harjoitus:

Tarton yliopiston neuvontakeskus

Kävin eräänä päivänä tutustumassa myös Yliopiston neuvontakeskukseen, joka tarjoaa ura- ja psykologista neuvontaa, opintoneuvontaa, tukea erityistarpeisille opiskelijoille, vertaisohjaajakoulutusta ja tukityöpajoja kaiken tasoisille opiskelijoille: https://ut.ee/en/counselling-centre – mutta siellä taas asiakkaat olivat korkeakouluopiskelijoita (tai niiksi aikovia (ukrainalaisia)).

PS. Yhteiskunnallinen yritys

Yhtenä teemanani oli myös työllistyminen, mikä valitettavasti kuulemma ukrainalaisten kohdalla yleensä johtaa kieliopintojen keskeytymiseen (koska kurssit rahoitetaan työttömyyskassan kautta). Kävin tutustumassa Tartossa toimivaan yhteiskunnalliseen yritykseen Köömen, joka tarjoaa ravintola-alan työpaikkoja pakolaistaustaisille. Kuvassa Jameela, yksi vetäjistä, kahvilan edessä: https://koomen.ee/meist/