Search Etusivu Toggle Menu
Home Search

Ajankohtaista

Etusivu > Ajankohtaista > Voodoota ja metallilankaa

Voodoota ja metallilankaa

Mistä on pienet voodoonuket tehty? Helmistä ja hopealangasta, kuparista ja simpukoista, ketjuista ja langoista. Sekä tietysti mielikuvituksen lennosta ja olotilasta rennosta. Näin ainakin omalta osaltani.

Kurssi ”Valmista Voodoo-nukke-koru” vetosi ilmeisen vinksahtaneeseen huumorintajuuni, vaikka voodoo itsessään ei kiinnostuksen kohteisiini kuulukaan. Ensimmäinen ajatukseni olikin, että onko tuollaisia kursseja todella olemassa. Testattavahan sitä oli, ihan vaan silkasta uteliaisuudesta.

Kurssilla ei tuhlattu aikaa voodoouskonnon, henkien tai mustan magian miettimiseen, vaan päästiin heti tekemisen makuun. Ilahduin kovasti kuullessani, että nukke voi olla myös positiivinen. Olin nimittäin salaa päättänyt jo kurssille tullessani, että aion tehdä juuri sellaisia. Ihan vaan, koska elämässäni ei ole ketään, ketä haluaisin lähteä neulalla tökkimään ja vaikka olisikin, niin en silti taitaisi hennota. Aluksi opettaja kertoi vaihtoehdoista ja tekniikoista ja esitteli erilaisia nukkeja. Tarvikkeet oli levitetty valmiiksi pöydälle ihailtaviksi ja valikoitaviksi. Materiaalimaksu oli varsin kohtuullinen ja määriteltiin käytettyjen tarvikkeiden mukaan. Nuken rungon tekemiseen käytettiin pääasiassa erilaisia metallilankoja, joista saattoi kieputella omaa silmää miellyttäviä muotoja. Joukkoon voi lisätä helmiä, lankaa, ketjua, jopa tasseleita tai muotoilla vaikka kaulaan ripustettavan pään tai ranneketjun. Olin kaivanut edellisenä päivänä kaapin perältä kaikenlaista aikojen saatossa keräämääni askartelu- ja ompelumateriaalia, joiden pääasiallisena käyttötarkoituksena näytti olleen lähinnä pölyn kerääminen. Nyt ne saivat lähes kirjaimellisesti uuden elämän.

Hiljaisuus laskeutui nopeasti askarteluhuoneeseen kaikkien keskittyessä nukkeensa. Käsillä näpertely on minulle mieleistä puuhaa, ja koska sen kummempia tavoitteita tai päämäärää ei ollut, tein vähän mitä mieleen juolahti ja kokeilin eri tekniikoita. Lähdin siis kieputtamaan lankaa ja helmiä sen kummempia miettimättä. Inspiraatiota ei tarvinnut hakea, siitä pitivät huolen pöydälle levitetyt ihanuudet, ja aika kului kuin hujauksessa. Ukkooni laitoin kaulaan ripustettavan ketjun. Koska vain taivas ja mielikuvitus olivat rajana, innostuin toisena päivänä kieputtelemaan hopealangasta kesäisen heleän rannekorun, mihin muotoilin pikkunuken roikkumaan. Sahasin vielä kullanvärisestä metallista lehtisahalla pikkuneliöitä rannekoruuni ja lisäsin röykkiön pastellinvärisiä lasihelmiä.

Tunnelma kurssilla oli rento ja leikkimielinen, soviteltiinpa siellä nukkeja keskenään tanssimaankin. Välillä keskityttiin näpertelyyn musiikin soidessa taustalla. Soili Rautanen oli avulias ja innostava opettaja. Hän myös kehitteli ideoita eteenpäin, jos itselle tuli aukko mielikuvitukseen. Voodoonukkejen teko oli hauskaa ja rentouttavaa puuhaa. Kurssi saattaisi toimia myös jonkinlaisena terapiana, sillä opettajan mukaan kurssin punaisena lankana on kohdistaa negatiiviset ajatukset yhteen kohteeseen.

Myönnettäköön, että omille koruilleni kävi kuten aiemmin keräämilleni askartelutarvikkeille: ne ovat jääneet laatikon perälle pölyttymään. Se on tosin ihan sallittua, sillä nuken voi valmistaa myös suoraan laatikon perälle laitettavaksi. Kesän ollessa kukkeimmillaan aion tosin kaivaa muhkean rannekoruni laatikosta kimaltelemaan kilpaa auringon kanssa. Juuri siihen käyttötarkoitukseen, mihin sen maaliskuisena viikonloppuna suunnittelinkin.

***

Toimittaja: Heini Pietilä

Valmista oma Voodoo-nukke -kurssi järjestetään myös syksyllä! Katso tiedot täältä ja ilmoittaudu 7.8. alkaen.