Search Etusivu Toggle Menu
Home Search
Helsingin aikuisopisto > Opiskelu > Vieraiden kielten info

Opintoneuvonta

Koulutuksista vastaa Niina Kerppola ja Sirpa Rönkkö. Jos olet epävarma kielitaitotasostasi tai tarpeisiisi sopivasta kurssityypistä, opintoneuvonnasta saat apua kurssivalintaan.

Oppikirjat

Kielten kurssien oppikirjoja voi ostaa kirjakaupoista, verkkokirjakaupoista sekä kustantajien kotisivujen kautta. Huom. Oppikirjan hankinta kannattaa tehdä heti ensimmäisen opetuskerran jälkeen, koska ulkomaisten kustantajien kirjojen tilaus saattaa kestää verkkokauppojen kautta 1–2 viikkoa ja kirjakaupan kautta jopa 3-5 viikkoa.

Tasoluokitukset

Kurssien tasoluokitukset perustuvat Opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston kehittämiin Yleisiin kielitutkintoihin (YKI) sekä Euroopan neuvoston kehittämään Yleiseurooppalaiseen viitekehykseen CEF=Common European Framework. Opistossamme tästä käytetään lyhennettä EU.

Yleisten kielitutkintojen (YKI) taitotasoasteikko on kuusiportainen: perustaso YKI 1–2, keskitaso YKI 3–4 ja ylin taso YKI 5–6.Yleiseurooppalaisen viitekehyksen (CEF; opistossa EU) taitotasoasteikko on kuusiportainen: perustaso (Basic User) A1–A2, itsenäinen kielenkäyttäjä (Independent User) B1–B2 ja taitava kielenkäyttäjä (Proficient User) C1–C2.

Katso tästä tarkemmat taitotasomäärittelyt Yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikko (EU) ja Yleisten kielitutkintojen taitotasoasteikko (YKI) .

Verkkokurssien yleinen ohje

Verkkokurssit on tarkoitettu opiskelijoille, jotka hallitsevat tietotekniikan perustaidot ja joilla on mahdollisuus käyttää tietokonetta internet-yhteyksineen. Opetus järjestetään joko kokonaan verkossa tai siten, että kurssilla on sekä lähitapaamisia että ohjattua verkko-opiskelua. Joillain kursseilla yhteydenpito opettajan ja opiskelijan välillä käydään sähköpostin välityksellä.

Oppimisalustana käytetään Moodlea. Helsingin aikuisopiston Moodle-ympäristön osoite on http://moodle.helao.fi. Kurssille osallistumista varten tarvitset toimivan sähköpostiosoitteen, muista ilmoittaa se, kun ilmoittaudut. Ennen kurssin alkua saat tekstiviestillä käyttäjätunnuksen ja salasanan. Tarkista siis, että varmasti annat oikean puhelinnumeron. Pääset kirjautumaan kurssille muutamaa päivää ennen kurssin alkua. Jos tunnuksesi ei toimi, ota heti yhteyttä: Kimmo Satola, kimmo.satola@helao.fi, 050 592 6053.

Tiesitkö tämän…

… arabian kielestä?

Arabian kieli on erittäin rikas ja monimuotoinen kieli, jota puhuu noin 300 miljoonaa ihmistä Irakista Marokkoon ulottuvalla alueella. Tällä laajalla alueella kaikissa normaaleissa arkielämän tilanteissa käytetty ihmisten varsinainen äidinkieli on valtaosin jokin arabian puhutuista muodoista. Eri alueiden puhekielten välillä saattaa olla niin suuria eroja, että keskinäinen kommunikaatio on eri alueilta tulevien puhujien välillä äidinkieltä käyttäen vaikeaa, joskus jopa mahdotonta.

Arabialaista kielialuetta yhdistää arabian kirjakieli, jota opistomme muilla arabian kursseilla opiskellaan. Se toimii siltana erilaisten puhekielten yli, ja sitä käytetään kaikissa virallisissa tilanteissa: puheissa, radiossa, TV:ssä, lehdistössä ja kirjallisuudessa. Arabialaisella kielialueella vallitsee siis ns. diglossia, jolloin kaksi kielimuotoa esiintyy rinnakkain kumpikin omassa käyttötarkoituksessaan.

Arabian nopeaan hallintaan ei ole oikotietä. Koulussa opiskellaan arabian kirjakieltä, ei lasten normaalielämässä puhumaa puhekieltä. Kirjakieltä, klassista arabiaa, ei ole koskaan käytetty jokapäiväisen kommunikaation välineenä, vaan se kehittyi jo varhain runouden ja estetiikan ilmaisuvälineeksi, korkeatyyliksi. Kirjakielessäkin on useita tasoja alkaen meille säilyneiden islamia edeltäneiden ajan runojen kielestä ja Koraanin kielestä keskiajan kirjallisuuden kieleen ja lopulta moderniin standardiarabiaan. Arabian kirjakieli on sanastoltaan ja ilmaisultaan varsinainen aarreaitta, joka tarjoaa loputtomiin uutta löydettävää ja opittavaa.

… hollannin kielestä?

Hollantia puhuu äidinkielenään noin 23 miljoonaa ihmistä, pääasiassa Alankomaissa ja Belgian pohjoisosassa. Hollantia puhutaan myös Alankomaiden entisissä siirtomaissa Karibian saarilla sekä Surinamessa. Belgiassa puhuttu flaami lasketaan samaksi kieleksi kuin hollanti, vaikka siinä on murre-eroja. Belgian viralliset kielet ovat siten hollanti, ranska ja saksa. Alankomaissa puhutaan myös pientä hollannin läheistä sukukieltä, friisiä. Hollannin kieli on läheistä sukua saksalle ja skandinaavisille kielille, joten ruotsin ja saksan perusteella hollanti voi vaikuttaa jo yllättävän tutulta!

… japanin kielestä?

Japania puhuu äidinkielenään noin 128 miljoonaa ihmistä. Japanin kielen alkuperästä ja kielen sukulaisuussuhteista on esitetty monenlaisia teorioita, mutta nykykäsityksen mukaan kieli ei kuulu mihinkään kielikuntaan, vaan on ns. isolaatti, eli kieli, jolla ei ole sukulaisia.

Japanin valtion japaninkielinen nimi on virallisesti Nippon, mutta yleisesti siitä käytetään nimeä Nihon. Japanin kieli on japaniksi Nihongo. Kielen ääntämisen oppiminen ei suomalaiselle keskimäärin tuota vaikeuksia, vaikka suomen kielelle vieraitakin äänteitä on. Kielen monimutkaisin osa-alue on kirjoitusjärjestelmä. Nykyjapanissa käytetään kolmenlaisia kirjoitusmerkkejä: kotoperäisiä kana-tavumerkkejä (hiragana- ja katakana-merkit) sekä alun perin kiinan kielestä lainattuja kanji-merkkejä. Japanin kieltä voi kuitenkin kirjoittaa myös latinalaisilla aakkosilla. Käytämmekin kurssillamme kirjaa, joka on kirjoitettu myös näillä ns. Roomaji-merkeillä (eli translitteroitu meille tutuiksi latinalaisiksi aakkosiksi), joten kirjoitusmerkkien omaksuminen ihan alkajaisiksi ei ole välttämätöntä. Merkkejä opiskellaan alkeiskurssilla vähitellen muun asian ohessa.

Japanin kielen kohteliaisuusjärjestelmä on tunnetusti monimutkainen, mutta kielessä on olemassa kohtelias kielimuoto, jonka opiskelu aloitetaan kurssilla ensimmäisenä. Tämä kohtelias tyyli mahdollistaa luontevan kommunikaation erilaisissa tilanteissa ja asemaltaan erilaisten henkilöiden välillä. Tällä tyylillä on laajin käyttö, kun keskustellaan tuntemattomien henkilöiden kanssa.

… kiinan kielestä?

Kiina on maailman puhutuin kieli, jota puhuu äidinkielenään yli miljardi ihmistä. Se kuuluu sinotiibettiläisiin kieliin, joita kiinan lisäksi ovat mm. tiibet ja burma. Usein nimitystä kiinan kieli käytetään mandariinikiinasta, jota puhutaan Pohjois-Kiinassa ja joka on Kiinan valtion kieli ja oppilaitosten opetuskieli.

Kirjoitettua kieltä ymmärtävät kaikki lukutaitoiset kiinalaiset murteesta riippumatta. Kiina on peruskieliopiltaan erittäin yksinkertainen kieli. Kiinan sanoja ei taivuteta lainkaan, edes aikamuotoja tai monikkoja ei sellaisenaan ole. Kiina on tonaalinen kieli. Sanojen merkitys on eri tooneilla lausuttuna täysin erilainen. Mandariinikiinassa on 4 toonia sekä neutraali tooni viidentenä.

Kiinan kirjoitusjärjestelmä on vanhin yhä käytössä oleva kirjoitusjärjestelmä. Kirjoitusmerkkejä on n. 100 000, mutta yleisesti käytettyjä merkkejä on n. 7000, joista kaikkein käytetyimpiä on n. 3000. Kiinalaisen sanomalehden lukemiseen riittää yleensä 2000–3000 merkin tunteminen.

… latinan kielestä?

Latina on kieli, jota alun perin puhuttiin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä alueella Italiassa, mutta Rooman valtakunnan hallinnon kielenä se levisi laajalle synnyinseutunsa ulkopuolelle.

Latina on pysynyt käytössä jatkuvasti ja sitä opetetaan yhä kouluissa ja yliopistoissa. Se on nykyäänkin katolisen kirkon pääkieli, ja sitä käytetään edelleen mm. lääketieteen tautiluokituksissa, eliöiden tieteellisissä nimissä ja oikeustieteessä. Latinan opiskelu laajentaa yleissivistystä, auttaa muiden kielten opiskelussa sekä helpottaa sivistyssanojen ja eri alojen oppisanaston omaksumista.

… unkarin kielestä?

Unkari on suomen kaukainen sukukieli, ja kielten samankaltaisuus tukee oppimista, vaikka kieli alussa tuntuisi oudolta. Unkari on suosittu lomakohde, ja etenkin maaseudulla vähäisestäkin unkarin taidosta on paljon hyötyä, sillä vieraiden kielten taito ei välttämättä ole kovin yleistä muualla kuin suurissa kaupuneissa.