Search Etusivu Toggle Menu
Home Search

Ajankohtaista

Etusivu > Ajankohtaista > Eväät suomen kieleen ja kulttuuriin

Eväät suomen kieleen ja kulttuuriin

Haastattelussa Pohjois-Haagassa asuva müncheniläinen Doris Sikiö, joka opettaa Helsingin aikuisopistossa suomen kieltä maahanmuuttajille.

Mikä on koulutuksesi?

FM, opiskelin pääaineenani suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa. Sivuaineeni oli saksa. Minulla on myös aineenopettajan koulutus.

Kuinka kauan olet opettanut Helsingin aikuisopistossa?

Syksystä 2006. Hain jo 2004 tänne, mutta en päässyt. Opetusharjoitteluni ohjaaja Mirjami Huotari-Piirainen Viikin normaalikoulussa suositteli sitten minua vastuuopettaja Sirpa Rönkölle.

Muistatko miltä ensimmäisen kurssin pitäminen tuntui?

Hyvältä. Mielestäni onnistuin hyvin. Jännitti tosin hirveästi. Oli paljon uusia asioita ja tein varmasti virheitäkin. Sain kuitenkin työkavereiltani tukea ja materiaalia ja olen aina tullut opiskelijoiden kanssa hyvin juttuun.

Miten valmistaudut kurssille?

Vielä aika perusteellisesti. Suunnittelen kaikki tunnit tarkasti, esimerkiksi kuinka paljon aikaa voin käyttää mihin tehtävään. Ihmisillä on mielestäni oikeus saada laadukasta opetusta, koska kurssit maksavat paljon. Minulla on esimerkiksi aina varatehtäviä, jos joku tehtävä ei toimi. Tulen myös opistolle aina ajoissa. Haluan valmistautua henkisesti ja nauttia kahvin rauhassa ennen opetusta.

Mitkä ovat suomen kielen hyvät puolet opettajan kannalta?

Sanasto on haastava. Tosin virolaisille opiskelijoille ehkä ei. Kielioppi taas on hyvin looginen, säännöt ovat selkeät. Partitiivi on monille aivan uusi tapa ajatella ja monikon ja partitiivin ero on vaikea ymmärtää. Vaikea on myös, että numerot taipuvat. Mutta kun opiskelija pääsee kiinni ideasta, asiat alkavat sujua.

Opiskelijoille lähetän sellaisia terveisiä, että voin auttaa heitä oppimaan suomen kieltä, mutta opiskelutyö on tehtävä itse. Suurin osa opiskelusta tapahtuu omassa päässä.

Miten koulutat itseäsi?

Tällä hetkellä passiivisemmin, kun aineenopettajan koulutuksesta on vasta niin vähän aikaa. Olen Äidinkielen opettajien liiton jäsen ja saan sitä kautta Kielikello- ja Virke-lehdet, jotka ovat ammattijulkaisuja. Olen myös OAJ:n jäsen ja seuraan Opettaja-lehteä. Ja kuulun S2-sähköpostilistalle (suomi toisena kielenä, toim. huom.), jonka kautta saan ajankohtaista tietoa alaltani. Seuraan myös muuten nettiä ja sanomalehtiä ja vaihdan materiaalia työkavereiden kanssa.

Mitä haluat antaa opiskelijalle?

Eväät pärjätä Suomessa. Mahdollisuuden saada enemmän irti tästä maasta ja kulttuurista. Että he pärjäävät Suomessa suomeksi, ymmärtävät, mitä ympärillä tapahtuu.

Mikä kielen opiskelussa on mielestäsi tärkeintä?

Olen sanastofani. Ilman kielioppia voi puhua. Konteksti ja eleet auttavat tulemaan ymmärretyksi. Mutta jos ei osaa sanoja, ei voi puhua. On paljon sellaisia, jotka osaavat suomea teoreettisesti: He tuntevat päätteet ym. tarkasti, mutta eivät ymmärrä, mitä sanat päätteineen tarkoittavat.

Kenelle haluaisit lähettää terveisiä – ja millaisia?

Opiskelijoille lähetän sellaisia terveisiä, että voin auttaa heitä oppimaan suomen kieltä, mutta opiskelutyö on tehtävä itse. Suurin osa opiskelusta tapahtuu omassa päässä. Siihen en voi valitettavasti vaikuttaa. Mutta minulta saa aina kysyä. Opistossa olen viihtynyt hyvin. Kollegojen ja muun henkilökunnan kanssa on tultu juttuun.

***

Katso lisää: Ylen Selkouutisten nettisivujen vieraspalstalla on ollut haastattelusarja, jossa vieraina oli kielten opettajia ja kielten opiskelijoita. Heitä haastatteli Monica Vasku. Sarjan ensimmäinen vieras oli saksalainen suomenopettaja Doris Sikiö. Kuuntele haastattelu täällä.